Tulot paranivat koulutuksen myötä

raha web

Julia ja Pekka (nimet muutettu) opiskelivat ViVa24h-projektissa yhtä aikaa. Pekka suoritti rakennusalan perustutkinnon ja Julia kotityöpalvelujen ammattitutkinnon.

Ennen ViVaa pariskunta asui jo yhdessä. Molemmat olivat työttömiä. Julialla ei ollut tutkintoa, opinnot olivat keskeytyneet. Hänellä ei ollut tuloja. Pekka oli aiemmin ollut pätkätöissä. Pekka sai kuukaudessa työmarkkinatukea käteen n. 500 euroa. He saivat asumistukea noin 430 euroa. Pariskunnan vuokra oli 520 euroa, jonka päälle tuli vesi ja sähkö. Näin ollen he saivat toimeentulotukea yhteensä noin 400 euroa kuukaudessa.

Asumiskustannusten jälkeen käyttöön jäi rahaa noin 770  euroa, josta piti maksaa laskut, auto ja kahden ihmisen ruoat. Yhteiskunta maksoi heille erilaisina tukina yhteensä noin 1 330 euroa kuukaudessa (netto). Tästä toimeentulotuen osuus on 400 e/ kk.

Hernekeittopäivät vähenivät

Tiedon ViVa24h-projektista he saivat TE-toimistosta. Kun he aloittivat opinnot ViVan kautta, toimeentulotuki jäi pois ja molemmat alkoivat saada työmarkkinatukea noin 500 e/kk. Sen lisäksi he saivat yhdeksän euron ylläpitokorvauksen per päivä, josta tulee n. 380 euroa kuukaudessa. Asumistukea tarkistettiin tässä vaiheessa jonkin verran, koska työmarkkinatuki on toimeentulotukea suurempi. Eli ViVan alkaessa pariskunnan taloudellinen tilanne parani. Tulot olivat yhteensä 1 380 euroa + asumistuki 210 euroa eli noin 1 590 euroa kuukaudessa.

Merkittävää ViVa24h–projektin kuntarahoituksen kannalta tässä on se, että heidän tuloissaan työvoimakoulutuksen aikana ei ole yhtään kunnan maksamaa tukea. Kunta säästi heidän kohdallaan toimeentulotuessa projektin aikana yhteensä noin 9 000 euroa verrattuna alkuperäiseen tilanteeseen ja sai lisäksi osansa verotuloista ja hieman kasvaneesta kulutuksesta.

– Hernekeittopäivät vähenivät, Pekka hymyilee.

– Silloin pystyi jo vähän kuluttamaankin. Yhdeksän euron ylläpitokorvaus tuntui isolta rahalta, siitä kertyi 190 euroa molemmille kuukaudessa. Olen monesti suostunut työharjoitteluihin jo senkin takia, että saa ylläpitokorvauksen, Julia kertoo.

Molemmat ovat sitä mieltä, että mieluummin kannattaa opiskella, kuin olla työttömänä kotona. Opinnot toivat sisältöä arkeen, vuorokausirytmiä ja rutiineja unohtamatta. ViVa24h:sta sai apua työssäoppimispaikan etsimiseen, taisipa sen kautta löytyä yksi kesätyöpaikkakin. Projekti toimi tukena taustalla, säännöllisin väliajoin joku kysyi, kuinka sujuu. Oli helpottava tietää, että on olemassa taho, jolta voi aina kysyä.

Veronmaksajiksi

Julia ja Pekka työllistyivät molemmat koulutuksen jälkeen. Toimeentulo nousi jälleen. He saivat palkkaa yhteensä noin 2 600 euroa kuukaudessa käteen.

– Tuntui todella merkittävältä summalta, sanoo Julia.

Projektiin osallistuminen auttoi molemmat osaltaan työelämään ja lisäksi säästi merkittävästi yhteiskunnan rahoja. Kunnat maksoivat projektin osallistujista kuntaosuutena 843 euroa/osallistuja. Projektiin osallistumisen jälkeen pariskunnalla ei ollut tarvetta yhteiskunnan tuille, vaan molemmista tuli työssäkäyviä veronmaksajia. Alkuperäinen tilanne, jossa yhteiskunta maksoi heille tukia noin 1 330 euroa kuukaudessa kääntyi niin, että he itse maksoivat veroina noin 400 euroa kuukaudessa. Muutoksen jäädessä pysyväksi taloudellinen vaikutus on yhteiskunnan säästöt ja verotulojen lisääntyminen huomioon ottaen yli 20 000 euroa vuodessa. Lisäksi pariskunnan käytettävissä oleva rahamäärä kasvoi huomattavasti ja paransi näin myös heidän ostovoimaansa.

 

 

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *