Virtuaaliohjaus

Virtuaaliohjaus Viva24h-projektissa:

Toinen yritys sahkoisen ohjauksen malli viva

Virtuaaliohjauksen työvälineiksi valikoituivat ViVa24h-hankkeen aikana facebook, chat, sähköposti ja virtuaalitoimisto. Yhteydenottopyyntöjä tuli varsin paljon, ne koskivat projektin toiminnan lisäksi opiskelumahdollisuuksia, tiedusteluja eri työllistymisvaihtoehdoista ja tapaamispyyntöjä. Merkittävä havainto oli se, että vaikka verkkotapaamisten mahdollisuutta nuorille tarjottiin, osallistujat kuitenkin halusivat paljon henkilökohtaista ohjausta ja tapaamisia. Lisäksi eri toimijat ympäri Suomen saivat facebookin kautta tietoa projektin toiminnasta ja ottivat paljon myös hankkeeseen yhteyttä. Projektin sähköpostiin tuli myös tapaamispyyntöjä sekä yleisempää tiedustelua projektin toiminnasta.

Virtuaalitoimisto  Projekti käytti alkuvaiheessa läsnäolojen seurannan ja yhteydenpidon välineenä Sopimushankkija 2 -hankkeessa (ESR) kehitettyä Virtuaalitoimistoa. Tästä saatiin hyvin vaihtelevia kokemuksia. Niiden nuorten kanssa, jotka olivat muutenkin itseohjautuvia, virtuaalitoimisto toimi hyvänä yhteydenpidon ja läsnäolon seurannan välineenä. Samoin nuorista osan kanssa se toimi jopa hyvänä projektin päiväkirjatyyppisenä seurantana. Monet osallistujista kokivat olevansa enemmän henkilökohtaisen ohjauksen tarpeessa, ja nämä nuoret eivät myöskään sitoutuneet/ kyenneet virtuaalitoimiston käyttöön.

Chat  Projekti otti testaukseen myös chat-palvelun, jonka oli tarkoitus toimia projektiin hakeutumisen ja matalan kynnyksen tiedonsaannin välineenä. Chat osoittautui erittäin hyväksi toimintavälineeksi, sitä kautta projekti sai paljon yhteydenottoja nuorilta ja muilta asiasta kiinnostuneilta. Chat on jäänyt pysyväksi osaksi Sedu Aikuiskoulutuksen toimintaa.

Moodle  Moodlen avulla toteutettiin työvoimakoulutuksessa tehtävien anto ja palautus. Moodlen käyttö onnistui kouluttajien mukaan hyvin projektin rinnakkaishankkeen kautta työvoimakoulutukseen osallistuneilta nuorilta. TE-toimiston kanssa käytettiin Moodlea aloitus-ja päättämisilmoitusten lähettämiseen ja koulutusvalinnoissa.

Tekstiviestit  Tekstiviestit osoittautuivat hyväksi välineeksi ohjauksessa. Yleinen viesti oli ”voitko soittaa, minulla ei ole saldoa”. Näin pystyttiin pitämään yhteyttä nuoreen esimerkiksi työssäoppimisen aikana, jos häneen ei muuten saatu yhteyttä. Tekstiviestit toimivat myös projektin seurannassa työvoimakoulutuksen jälkeen. Tekstiviestiä voidaan pitää ns. matalan kynnyksen ohjausvälineenä.

 
Hankkeen uutuusarvoksi ajateltu työnantajien opastaminen ja kannustaminen uuden teknologian käyttöön nuorten työssäoppimisen yhteydessä toimi osittain hyvin. Yritykset, joilla muutenkin oli paljon kokemusta nuorten ohjaamisesta, pitivät projektiin yhteyttä tekstiviestien, sähköpostin ja facebookin kautta. Yritysten yhteinen kokemus kaikesta nuorten ohjaamisesta oli se, että enemmän tarvittaisiin kommunikointia esim. koulutuksen järjestäjien ja TE-toimiston kanssa. Ongelmaksi koettiin riittämätön aika yksittäisen henkilön ohjaamiseen. Pienet yritykset valikoituivat enemmän suorien kontaktien, esim. puhelut, hyödyntäjiksi. Tämä sen vuoksi, että monilla yrityksillä ei ole käytössä virtuaalisia välineitä ja ne kokevat helpommaksi puhelimitse kommunikoinnin.

 
Kokonaisuudessaan projektin tärkeä havainto oli se, että tarvitaan monikanavaisia ohjauksen malleja. Ne tulee räätälöidä sen tarpeen mukaan, joka osallistujilla ja esim. yrityksillä on. Projektin henkilöstön tulee olla tavoitettavissa verkon kautta ja pystyä ohjaamaan verkossa. Lisäksi henkilökohtaisten tapaamisten ja lähiohjauksen merkitys on suuri. Tärkeää on löytää ja käyttää tilanteeseen sopivia ohjauksen välineitä ja ohjaustapoja.

Virt.ohjaus

 

 

Teemu Mäntylällä on lukujärjestyksessä vaihteeksi teoriaa.